Tiistai 19.4.2022 ankkurissa St. George
Kun olimme saaneet maahantulomuodollisuudet lopullisesti hoidettua, läksimme katselemaan, millaiseen paikkaan olimme tulleet. St. George oli ainoa paikka, missä Bermudalla saattoi hoitaa veneellä tullessa maahantulomuodollisuudet. Kylä oli peräisin 1600-luvulta ja lähistöllä olevine linnakkeineen listattu UNESCO:n maailmanperintökohdelistalle. Talot olivat kivisiä ja värikkäitä, kujat kapeita ja tuskin ristin sielua oli liikkeellä kaupungilla. Tulimme juuri samoihin aikoihin pienen matalapaineen kanssa, joten sää oli Karibian ilmastoon tottuneille melkoisen koleaa. Pari ensimmäistä päivää vihmoi vettä enemmän tai vähemmän, tuuli ja lämpötila oli 20 asteen paikkeilla. Pankkiautomaatti löytyi aivan sataman läheltä ja se oli jopa kunnossa ja saimme nostettua paikallisia dollareita. Sitten oli edessä paikallisen dataliittymän etsintä. Bermudan turistitoimisto tarjosi ystävällisesti kolmen tunnin ilmaisen wifi-yhteyden turisteille, mutta yhteys vaati kirjautumisen eikä sateessa ollut niin kovin mukava nököttää torin kulmalla netissä. Löysimme paikallisen kioskin, josta sai ainakin ladattua lisää yhteyttä olemassa olevalle kortille. Uusia SIM-kortteja heilläkään ei tosin ollut. Ystävällinen myyjä soitteli pariin muuhun paikkaan, jossa tiesi olleen SIM-kortteja myynnissä, mutta kaikilla olivat nyt SIM-kortit loppu. Meidän pitäisi mennä datan ostoa varten pääkaupunki Hamiltoniin. Eli saisimme tyytyä vielä pari päivää uusien nimimerkkien keksimiseen Turistitoimiston nettiin ja sateessa surffailuun.

Kauppa kylästä kyllä löytyi ja valikoimakin oli Karibian kauppoihin verrattuna hyvä. Hinnat tosin aika suolaiset, onhan kyseessä maailman toiseksi kallein valtio. Päätimme uuden maan kunniaksi mennä syömään ankkuripaikan lähistöllä olevaan pubiin. Englannissa kun ollaan, Maria söi fish and chipsit, Tapio otti hampurilaisen. Ravintoloissakin hintataso oli korkea, halvimmat annokset olivat hieman alta 30 dollaria. Yöksi saatiin laittaa pitkästä aikaa peitot pussilakanoiden sisään ja uni maittoi erityisen makeasti viileämmässä ilmassa. Aamuyöstä alkoi vielä kunnon sade ja ropina nukutti entistä enemmän. Vedettiin ongelmitta ja edellispäivän päiväunista huolimatta 12 tunnin unet.
Keskiviikko 20.4.2022 ankkurissa St. George
Aamulla tuuli kääntyi sääennusteidemme mukaisesti matalapaineen mukana äkisti täydet 180 astetta pohjoiseen. Lähellemme oli yön aikana tullut ankkuriin tanskalainen vene, ja tuulen kääntyessä veneet pyörähtivät niin, että katsoimme parhaaksi nostaa ankkurimme ja laskea sen hiukan paremman varoetäisyyden päähän. Aamupäivällä siivoiltiin ja tuuletettiin venettä ylityksen jäljiltä. Keulakajuuttaan oli tullut jälleen vähän kosteutta ankkuriboksin kautta ja likapyykkipussin sisältö oli kostunut. Niinpä nappasimme pyykit mukaan ja läksimme etsimään pesulaa kylältä. Tapion varvastossut unohtuivat kylläkin veneeseen ja Tapio suoritti koko kierroksen paljain jaloin. Ystävällisten kanssaveneilijöiden ohjeilla itsepalvelupesula löytyi. Se näytti olevan peräisin suoraan Amerikasta 1980-luvulta. Ensin automaatista piti ostaa sirukortti, jolla saattoi maksaa koneissa. Automaattiin kävivät vain paikalliset dollarit pieninä seteleinä. Onneksi pesulan ystävällinen omistajamies oli paikalla korjaamassa yhtä pesukoneista, joten hän vaihtoi meille sopivaa rahaa ja näytti meille kädestä pitäen kortin ostamisen ja koneiden käytön. Saimme kosteat lakanat pestyä ja kuivattua ja taas raikkaiksi.
Pesulan vieressä oli myös parturi ja Tapio pääsi hiustenleikkuuseen pitkästä aikaa. Edellisen kerran parturissa oli tullut käytyä helmikuussa Saint Martinilla. Parturi ei millään olisi vaan malttanut leikata hiuksia tarpeeksi lyhyiksi. Poikkesimme vielä kaupassa ja hetken istuimme puistonpenkillä hyödyntämässä wifiä. Kaupassa hyödynsimme isoa valmisruokatiskiä ja napasimme mukana pari valmiiksi pakattua rasiaa, joissa kuvittelimme olevan kanansiipiä, mutta niistä paljastuikin possua Jerk-kastikkeessa. Kyseessä piti olla vain lounas, mutta annokset olivat niin tukevat, että pärjäsimme niillä koko päivän.

Torstai 21.4.2022 ankkurissa St. George
Päivän to do-listalla tärkein asia oli kaasupullon täyttö. Meillä ei ole ollut koko matkan aikana ollut missään ongelmia vaihtaa käytössämme olevia Camping Gas pulloja. Meillä on kolme pulloa, joista yksi oli nyt tyhjänä ja toinen pullo puolillaan. Kaasua pitäisi saada lisää, että pysyisimme lämpimässä ruuassa täällä ollessamme ja seuraavalla parin viikon legillämme Azoreille. Maria suuntasi loppujen pyykkien aikana jo tutuksi tulleeseen pesulaan ja Tapio lähti kaasupullon kanssa huoltoasemalle. Huoltoasemalla ilmeni, että koko saarelta ei saa butaania, jota pulloomme pitäisi laittaa. Eikä Camping Gas vaihtopulloja ole. Meidän pitäisi ostaa paikallinen kaasupullo, jossa on tietysti erilainen regulaattori, kuin meidän kaasujärjestelmässämme. Eli ensimmäisenä Tapio sai suunnata paikalliseen rautakauppaan ostamaan uuden regulaattorin. Onneksi heiltä löytyi kuitenkin sellainen alun ei oo:n jälkeen. Sitten haettiin huoltoasemalta 6 kg:n paikallinen propaanikaasupullo, josta sai vielä maksaa 75 dollarin pantin ja lisäksi pullon hinnan 45 dollaria. Pantin saisi kyllä takaisin, kun palauttaa pullon, mutta palautusta ei tietenkään voi tehdä huoltoasemalle vaan se pitää tehdä kaasuyhtiölle. Sitten vielä jännitettiin, saako uuden pullon ja regulaattorin järkevästi laitettua veneeseen. Kaasuletku oli onneksi sellainen, että Tapio sai sen helposti vaihdettua kaasujärjestelmäämme. Kaasupullokin mahtui ilman suojakoteloaan kyljellään maaten paikalleen. Ei mikään meriratkaisu, mutta näin ankkurissa ollessa toimii ja lämmin ruoka on turvattu tuleviksi viikoiksi. Kaasua ruvettiinkin heti käyttämään urakalla ja ruuaksi tehtiin ylityksen jämäaineksista pizzaa. Ei tulisi ravintolassa tilattua pizzaa pekonilla, tonnikalalla, sipulilla, paprikalla ja homejuustolla, mutta yhdistelmä oli lopulta herkullinen.

Perjantai 22.4.2022 ankkurissa St. George
Kiireisimmät veneen siivous- ja muut työt oli ylityksen jälkeen saatu hoidettua, joten päätimme pitää välissä lomapäivän ja läksimme retkelle pääkaupunki Hamiltoniin. Sieltä pitäisi tosin hankkia se dataliittymä ja myös etsiä venetarvikekauppa, koska sellaista ei St. Georgessa ole. Kävimme ensin ostamassa bussiin poletit meno-paluumatkaa varten turistitoimistosta. Bussipysäkillä jouduimme odottelemaan 10 minuuttia ennen bussin tuloa. Bussimatka pääkaupunkiin kesti vajaan tunnin. Oli mukava katsella Bermudan maisemia. Saari on mielestämme todella viehättävä. Maisema ei ole niin kuivaa kuin Karibialla, mutta ilmasto on sen verran lämmin, että kukkia ja vehreyttä on paljon. Kadut ovat niin kapeita, että välillä bussi tuntui menevän ihan kiinni kiviaidoissa ja viereisissä taloissa. Ihmiset ovat kaikki olleet ystävällisiä ja puhuvat selkeää englantia.

Pääkaupungissa linja-autoaseman vierestä löysimme heti Digicellin kaupan, josta löytyi kaipaamamme uusi data-SIM. Data oli kyllä ennätyksellisen kallista, 5 Gt data-SIM maksoi 99 dollaria. Vertailun vuoksi BVI:llä sai samalla rahalla 50 Gt. Eli ilmaiseen wifi:in pitää keksi lisää käyttäjätunnuksia jatkossakin, että dataa riittää erityisesti säätiedotteiden jatkuvaan tarkkailuun. Tarkoituksenamme on jatkaa matkaa kohti Azoreita heti kun sopiva sääikkuna tulee. Seuraavalla viikolla on alkuviikosta tulossa Bermudan ja lähes koko pohjois-Atlantin yli massiivinen matalapaine, jonka ohimenoa ainakin joudumme odottelemaan rauhassa. Puhelinliikkeen jälkeen läksimme etsimään venetarvikekauppaa. Ensimmäinen purjehdusoppaassa listattu kauppa oli ilmeisesti muuttanut tai lopettanut, koska sitä ei löytynyt, mutta toisen kaupan kohdalla tärppäsi. Ostoslistalla tärkein artikkeli oli Bermudan kohteliaisuuslippu, koska sitä emme olleet aiemmin saaneet ostettua. Lisäksi tarvitsimme lisää mastonkaulusteippiä. Sitä ei kaupasta löytynyt, mutta iso rulla gorillateippiä saatiin ja se ajaa saman asian. Pakolliset asiat oli saatu hoidettua. Seuraavaksi suuntasimme matkalla haistetulle KFC:lle, koska Tapion kanansiipikiintiössä oli pahoja puutteita. Ne saatiin osittain korjattua. Lounaan jälkeen kävelimme kaupungin läpi katsomaan Bermudan kuninkaallisen purjehdusseuran satamaa sillä silmällä, olisiko se sellainen paikka, jonne voisimme mennä matalapaineen ajaksi satamaan. Satamassa oli tyhjiä paikkoja, mutta se ei näyttänyt kuitenkaan houkuttelevalta. Lisäksi satamahinnat ovat kuten kaikki muukin melko suolaisia, jopa 5 dollaria/jalka ja sähkö ja vesi tulevat vielä useimmissa paikoissa tähän päälle. Istuskelimme vähän aikaa puistossa ja kävimme ostamassa jäätelöt jälkiruuaksi. Sitten menimme paikalliseen urheilukauppaan katsomaan bermudashortsivalikoimaa. Allekirjoittaneelle tulee bermudashortseista mieleen räikeän kirjavat kukkakuvioiset shortsit, mutta kaupassa näimme, että oikeasti ne ovat lähinnä puvunhousukankaasta tehdyt siistit shortsit, joissa on edessä ja takana prässit. Niitä oli urheilukaupan valikoimissa saatavana kaikissa sateenkaaren väreissä. Täällä paikallisia miehiä näkee kyseisissä shortseissa kaupungilla kulkemassa ja niiden parina käytetään samaa väriä olevia villaisia polvisukkia. Maria yritti kovasti yllyttää Tapiota shortsiostoksille, mutta mukaan tarttui vaan uusi lippis Guadeloupella tuulenpuuskan mukaan lähteneen tilalle. Lippiksessä sentään lukee Bermuda. Kiertelimme ja fiilistelimme vielä kaupungilla ja katselimme hienoja muraaleja ja kauniita kukkaistutuksia. Sitten poikkesimme vielä pubiin hetkeksi istumaan ja käyttämään wifiä siiderilasillisen ääressä ja kävimme linja-autoaseman läheisessä puistossa ennen paluukyydin lähtöä takaisin St. Georgeen. Perillä kävimme vielä ruokakaupassa ostamassa illaksi jauhelihasta tehdyt lammasvartaat, että saamme niiden seurana syötyä pois ylitykseltä jääneitä suolavedestä kärsineitä bataatteja ja myskikurpitsaa. Bermudasta tykkäämme molemmat kovasti. Saari on vähän kuin risteytys Brittejä ja Amerikkaa. Kaikkialla tuntuu ja näkyy sijainti meren keskellä.

Lauantai 23.4.2022 ankkurissa St. George
Sääennuste näyttää edelleen samalta ja odottelemme isoa matalapainetta tulevaksi maanantain ja tiistain välisenä yönä. Päivä meni venepuuhissa. Tapio vaihtoi kanteen kymmenen tiikkitappia irronneiden tilalle. Maria tiskasi ja siivosi venettä sisältä ja pakkasi kesävaatteet sivuun ja otti kerrastot ja pitkät vaatteet esiin Pohjois-Atlanttia varten. Sivussa kuuntelimme radiosta TPS-Tappara SM-liigan toista finaalipeliä. Iltapäivällä läksimme kävelyllä kiertelemään St. Georgen itäpuolella olevaa osaa saaresta. Näimme kahdet vanhat linnakkeenrauniot ja kolmannen pihassa kävimme, mutta se oli mennyt kiinni. Näimme sieviä pihoja ja pieniä uimarantoja. Merellä Bermudan pohjoispuolella oli ihan kunnon vaahtopäät. Mukava olla ankkurissa suojaisella lahdella, jossa ei ole lainkaan aallokkoa. Saaren pohjoispuolella oli myös isot hotellikompleksit ja golf-kenttä, jotka näyttivät hyvin hiljaisilta. Palattuamme kylälle kävimme kaupassa ostamassa jauhelihaa ja korianteria ja teimme tacoja. Täällä on illalla paljon pidempään valoisaa. Tulimme veneelle 19:30 jälkeen ja oli vielä aivan valoisaa.

Sunnuntai 24.4.2022 ankkurissa St. George
Noudatimme edellispäivän hyväksi havaittua ohjelmaa: venehommia ja kävelylenkki iltapäivällä. Tapio teippasi mastonkauluksemme ja Maria kirjoitteli rästissä olevia blogitekstejä.
