Viikko 12: Kohti Portugalia

Maanantai 16.8.2021 Enseada de Llagosteira (Fisterra) – Muros matka 21 Nm, kokonaismatka 2225 Nm

Ankkuri piti lopulta hyvin, mutta yö jäi kuitenkin vähän katkonaiseksi, kun heräilimme varmistamaan pitoa aika ajoin. Aamulla piti pitkästä aikaa oikein laittaa herätyskello soimaan. Nostimme ankkurin ja läksimme aamupalan jälkeen kohti Murosta klo 8:30, koska iltapäiväksi oli luvattu kovaa tuulta ja halusimme ehtiä ennen sitä satamaan. Tuulta oli matkalla 8-12 m/s. Ensin pääsimme taas myötätuulessa kohti etelää ja lopuksi pieni vastatuuliosuus satamaan. Selvisimme yhdellä vendalla. Puuskat alkoivat loppumatkasta olla jo navakoita ja ennakoimme hankalaa rantautumista. Otimme VHF:llä yhteyden satamaan ennakoivasti ja satamakapteeni oli siestasta huolimatta meitä vastassa laiturilla. Pari kalastusvenettä halusi tietysti putputella myös sisään satamaan samaan aikaan. Satamakapteeni ohjasi meidät sisemmälle satamaan hyvään aisapaikkaan. Hän pahoitteli sitä, että aisa oli meille hiukan liian lyhyt, mutta paikka olisi svellin ja ohikulkevan liikenteen puolesta rauhallisempi ja parempi meille, joten hän suositteli sitä. Hän avusti vielä ammattimaisesti köydet kiinni ja pääsi vihdoin siestalleen. Satama oli onneksi ennakoitua suojaisempi ja rantautuminen meni ongelmitta.

Satama oli isompi ja parempi kuin odotimme. Laiturit ovat olleet Espanjassa lähes kaikissa paikoissa samanlaiset, kelluvat laiturit aisoilla lukitun portin takana. Muroksessa oli samoin. Saniteettitiloja oli kahdet, vanhat ja uudet. Vanhat tilat olivat melko lailla aikaa nähneet ja uusissa oli vielä pieniä puutteita mm. suihkun edustalla ei ollut mitään vaatteidenvaihtotilaa ja tilat olivat mallia unisex. Satama oli keskellä kylää, joka näytti varsin vireältä. Rantaa pitkin meni vilkas kävelykatu ja ravintoloita ja kalakauppoja oli kivenheiton päässä useita ja myös pieni Supermerkado ja rautakauppa. Kävimme illalla pienellä verryttelylenkillä rantakatua pitkin Tapio juosten ja Maria potkulaudalla. Matkalta bongattiin myös siisti itsepalvelupesula. Maisemat satamasta ovat hienot. Lahti on korkeiden kukkuloiden ympäröimä ja meri turkoosinsinistä. Sataman vierustalla on jonkin verran ankkuripaikkoja, joskin ne näyttivät laskuvedellä melko matalilta. Lenkiltä palatessa poikettiin kaupassa ja ostettiin iltapalaksi palvelutiskistä ilmakuivattua kinkkua ja syötiin saalis juustojen kanssa istumalaatikossa. Edellisen yön univajeet otettiin yöllä takaisin, oli makeaa nukkua, kun ei tarvinnut jännittää ankkurin pitävyyttä.

Tiistai 17.8.2021 ja keskiviikko 18.8.2021 satamapäiviä Muros

Tiistaina oli jälleen aika panostaa veneen ylläpitoon ankkuripäivien jälkeen. Muroksessa oli tietysti erilaiset vesiletkun liittimet kuin aiemmissa paikoissa, joten poikkesimme rautakaupassa investoimassa euron toisenlaiseen liittimeen. Kielimuuria oli jonkin verran, mutta piirroskuvaa apuna käyttäen päästiin yhteisymmärrykseen siitä, mitä tarvitsemme. Tämän jälkeen kansi ja kyljet saatiin pestyä taas niihin kertyneestä suolasta.

Maria lähti pyykille eilen bongattuun itsepalvelupesulaan kassien kanssa. Siestan aika pyykkäykselle oli huono valinta ja kaikki pyykkikoneet olivat varattuja, joten reissu jäi yritykseksi, mutta illalla uusi yritys tuotti paremman tuloksen. Rantakadulla oli jonkinnäköiset markkinat, joilla oli myytävänä paljon vaatteita ja asusteita ja myös muutama vihanneskoju. Kävimme täyttämässä vihannes- ja hedelmätarpeet torilta ja muuten täyttämässä ruokavarastoja marketista.

Tapio kysyi sisäänkirjautumisen yhteydessä satamakapteenilta suositusta paikallisista ravintoloista ja kävimme päivällä varaamassa pöydän illaksi hänen suosittelemastaan paikasta. Sinne siis kiirehdittiin syömään yhdeksäksi. Päädyimme molemmat tilaamaan ruuaksi liha-annokset. Ruoka oli ihan hyvää ja liha hyvin paistettua, mutta annokset olivat muihin paikkoihin verrattuna melko kalliit. Ravintolakiintiö tuntuisi olevan nyt täynnä Espanjan osalta.

Olimme vähän miettineet jatkavamme Muroksesta matkaa keskiviikkona. Päätimme kuitenkin aamulla vielä jäädä päiväksi ja lähteä pidemmälle kävelylle vuorille. Latasimme AllTrails-kännykkäsovelluksen, jolta pystyy etsimään vaellusreittejä. Ilmeni, että yksi suositeltu reitti lähti Muroksesta. Läksimme kävelemään sovelletusti tätä reittiä, jonka koko pituus olisi ollut lähemmäs 25 km. Ensin reitti nousi kylän läpi kukkuloille ja siitä edelleen syrjäistä tietä pitkin metsien läpi. Yhdessä kohdassa oli reitin tiellä kieltomerkit ja tietyö meneillään, mutta tulkitsimme kiellon koskevan vain ajoneuvoja ja jatkoimme kävellen matkaa. Eivät työmiehet ainakaan huudelleen mitään eivätkä keskeyttäneet matkaamme, vaikka se vähän jännitti, joten pääsimme kohdan ohi. Reitti poikkesi ensimmäisen pienen kukkulan jälkeen kukkuloiden välissä olevan kylän kautta kohti vielä isompaa nousua. Kiersimme yhden kukkulanhuipun ja kävimme lähellä toisen huippua, jossa oli satamastakin näkyvät kännykkäverkon mastot. Komeat olivat maisemat monista kohdin!

Koko matka ylös oli hyväkuntoista pikkutietä, josta ei mennyt kuitenkaan autoja. Kun käännyimme alaspäin, reitti menikin vaikeakulkuisemmaksi. Tie katosi ja kuljimme pitkin metsikön keskelle raivattua käytävää. Olimme jo aiemmin reitin varrella miettineet, mihin tarkoitukseen noita käytäviä on mäille raivattu. Ehkä ne ovat metsäpaloja varten tehtyjä esteitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa tulen leviämistä kasvillisuuden joukossa. Laskeuduimme siis yhtä tällaista käytävää pitkin jyrkkää rinnettä alas. Maasto oli kivikkoista ja ruohikkoista ja vähän piti miettiä, vaaniiko heinikossa jotain käärmeitä tai jotain muita vihollisia. No rymisteltiin sen verran, että ei kohdattu matelijoita. Pari haukkaa näkyi rinteen vierustalla liitelemässä ilmavirtauksissa ja Maria näki yhden sisiliskon.

Reitti yhdistyi lopulta tiehen ja kuljimme ohi muutamien maalaistalojen ja hautausmaan ja lopulta takaisin Muroksen toiselle laidalle. Sää oli aurinkoinen, mutta jonkin verran tuulinen, joten liian kuuma kävelylle ei tullut. Muroksessa kävelimme ohi kylän isoimman supermarketin, jossa oli kuitenkin pakko poiketa ostamaan kylmät limut ja puolen litran jäätelöpönikkä, joka syötiin puoliksi rantavallilla istuen.

Kokonaisuudessaan kävelyretkellemme tuli mittaa 19 km, kesto oli 6 tuntia rauhallisella kävelyvauhdilla ja nousua tuli merenpinnasta 600 m ja saman verran laskua. Ei muuta kuin satamaan ja suihkuun. Satamamestari tuli laiturilla vastaan ja ilmoitti, että joku oli käyttänyt tyhjäksi uuden suihkun 200 litran lämminvesivaraajan. Hän kehotti, että menisimme molemmat vanhaan naisten suihkuun ja näin tehtiin. Ruokalistalla oli kapteenin toiveruokaa: jauhelihakastiketta ja perunoita. Kävelyn jälkeen uni maittoi taas.

Torstai 19.8.2021 Muros – Punta Prateo matka 16 Nm, kokonaismatka 2241 Nm

Aamulla käväistiin vielä kaupassa hakemassa viime hetken täydennyksiä ja vierassataman vieressä olevassa kalamyymälässä, josta myytiin kalastusalusten saalista. Ostimme lubina nimistä kalaa, joka on googletuksen perusteella meribassia. Myymälän nainen taas perkasi kalan meille pyynnöstä. S/Y Zelda oli Suomenvierailunsa jälkeen päässyt taas purjehdusvauhtiin, ja he saivat meidät toisen kerran kiinni. Sovimme heidän kanssaan yhteisestä ankkuripaikasta. Tuuli oli edelleen pohjoisesta eli myötäistä. Matkalla kävimme läpi lähes kaikki myötätuulipurjevaihtoehdot. Myös genaakkeri käytettiin ylhäällä lähinnä kuivaamistarkoituksessa. Ankkuripaikka oli pohjoistuulelta suojainen pieni lahti pikkuisen kylän edustalla. Saavuimme perille ennen Zeldaa ja laskimme ankkurin kirkkaaseen veteen noin 7 m syvyyteen. Yritimme tähdätä hiekkapohjaan. Jännäsimme ankkurin pitoa hiukan, mutta hyvin kuitenkin lopulta pysyimme paikallaan. Kävimme S/Y Zeldassa ankkurinlaskujuomilla ja menimme heidän jollallaan pienelle jaloittelukierrokselle rantaan. Kylä oli pikkuinen ja näimme kolme neljästä opaskyltin mukaan tärkeimmästä nähtävyydestä. Kylässä oli liikennevalotkin, mutta ne eivät olleet vilkkaan liikenteen takia, vaan koska katu oli niin kapea, että siitä mahtui kulkemaan autoja kerrallaan vain yhteen suuntaan.

Illalla oli meidän vuoromme valmistaa kala-ateria Zeldalaisille. Ilta oli kaunis, mutta tuuli oli niin kylmä, että se pakotti siirtymään ulkoruokinnasta sisään kesken kaiken. Ilta meni mukavasti kuulumisia vaihdellen ja meribassi maistui hyvältä. Kuu alkaa olemaan lähes täysi ja valaisee mukavasti yötä, samoin upea tähtitaivas näkyi.

Perjantai 20.8.2021 Punta Prateo – O Grove matka 14 Nm, kokonaismatka 2255 Nm

Aamu valkeni ensin kirkkaana, joten saimme otettua heti aamusta dronevideota veneistä lahdella. Pian nousi kuitenkin yllättävän sankka sumu. Päätimme nostaa kuitenkin ankkurin ja lähteä jatkamaan matkaa. Ankkurin mukana kannelle nousi pikkuinen noin 10 cm halkaisijaltaan oleva punertava meritähti, joka palautettiin pikaisesti omaan elinympäristöönsä. Olemme S/Y Zeldan kanssa menossa samaa matkaa joitakin päiviä, tarkoituksena tutkia lisää ankkurilahtia ja edetä pikkuhiljaa kohti etelää. Tuuli oli heikko ja alkuun moottoroimme keskellä sumua. näkyvyys oli paikoin todella heikko, joten tutkasta oli kovasti iloa. Kalastusalukset ja pari purjealusta ilmestyivät sumusta näkyviin kovin läheltä. Lopulta sumu hälveni ja tuuli hiukan nousi, niin pääsimme hetkeksi nostamaan purjeet. Pääsimme noin 5 mailia purjeilla. Seuraavaksi satamapaikaksi oli valikoitunut hieman isomman kylän edessä oleva lahti. Kylän edessä oli todella isolla alueella simpukankasvatuslauttoja, joita emme olleet ennen näin läheltä nähneet. Zelda paineli rohkeasti lauttojen väliin, mutta me emme uskaltaneet vaan kiersimme alueen. Kylässä näytti olevan myös varsin vilkas laivasto matkustajalaivoja, jotka käyvät risteilyillä katsomassa simpukkalauttoja ja lahtea muutenkin. Tässä kohtaa Espanjan rannikolla on pari saaristoa, jotka ovat luonnonsuojelualuetta. Kaikille saarille pitää hakea erikseen purjehduslupaa ja ankkurointilupaa. Mekin olimme Muroksessa lupaa hakeneet, mutta prosessi tuntuu kestävän sen verran kauan, että meiltä jää nuo upean näköiset saaret näkemättä tällä kertaa. (P.S. Lupa tuli hyväksyttynä takaisin viikko hakemuksen teosta, kun olimme jo Portugalissa). Tällä kertaa ankkuroimme kylästä viereiseen saareen menevän sillan katveeseen melko matalaan veteen. Pohja oli ilmeisesti hiekkaa ja ankkuri piti heti hyvin. Veneet vain kääntyilivät vähän kummallisiin suuntiin, kun sillan alta tuli jonkinnäköinen virta. Sumu hälveni pikkuhiljaa ja läksimme Zeldalaisten kanssa heidän kumiveneellään tutkimaan kylää. Jäätelöt piti tietenkin ostaa rannan kahvilasta ensimmäisenä. Kuljimme pienen lenkin pitkin rantabulevardia ja kylän läpi takaisin. Rakennuskanta näytti melko uudelta ja modernilta. Kissoja näkyi kaduilla paljon, mutta ne olivat ehkä osittain villejä, koska pyrkivät pitämään meihin etäisyyttä. Rannan tuntumassa oli iso kauppahalli tai kalatori, joka oli jo siltä päivältä sulkeutunut. Poikkesimme vielä kaupassa ja jollailimme takaisin veneille, jotka olivat pysyneet kiltisti paikoillaan. Illalla saimme taas vastavierailukutsun ruokailemaan Zeldalle. Heillä on hieno takakaiteeseen kiinnitetty kaasugrilli, jossa kyllä lihat paistuivat meheviksi ja hyviksi. Vähän himottaisi pieni kaasugrilli hankkia meillekin. Katsotaan, tuoko syntymäpäiväpukki sellaisen. Ilta oli jälleen mukava ja nyt tarkenimme istua ulkona loppuun asti. Yöllä kaupungilta kuului sen verran meteliä, että nukkuminen oli vähän katkonaista.

Lauantai 21.8.2021 O Grove – Enseada da Barra matka 23 Nm, kokonaismatka 2277 Nm

Aamu valkeni jälleen sumuisena ja tihkusateisena. Aamulla näimme veneen lähellä uiskentelemassa vikkelän saukon, jolla oli ilmeisesti saalistus menossa. Se oli utelias kaveri. Kun se huomasi, että olimme istumalaatikossa katselemassa, se lähti uimaan venettä kohti meitä katsellen ja sukelsi veneen ali. Aamupalan jälkeen poikkesimme Zeldan Heikin kanssa vielä maissa eilen näkemällämme kalatorilla.

Valikoimat kalaa, mereneläviä ja simpukoita olivat valtavat ja kaikki tuotteet näyttivät edullisilta. Ostimme tällä kertaa jättikokoisia sinisimpukoita 1,5 kg, jotka maksoivat 3,5 €. Kalatorin jälkeen kaupan kautta veneelle. Jatkaisimme vielä tämän päivän Zeldan kanssa samaa matkaa ja suuntasimme tällä kertaa hiukan pidemmän matkan Enseada da Barra nimiselle lahdelle pitkän (nudisti)rannan eteen ankkuriin. Alkumatkasta sää oli edelleen tihkusateinen, mutta näkyvyys oli kuitenkin edellispäivää parempi. Tällä kertaa mekin uskalsimme pujahtaa simpukkalauttojen välistä ja hyvin siitä pääsi. Tuuli oli kevyttä ja epämääräistä. Päästiin kuitenkin purjeilla osa matkaa samalla Venlojen viestiä kuunnellen. Ihailimme myös Illa de Ons-saaria, joilla emme nyt luvan viipyessä ehtisi vierailla. Valitsemassamme paikassa oli jo lukuisia muita veneitä ankkurissa, mutta tilaa oli hyvin ja mahduimme hyvin joukkoon. Tällä kertaa ankkurointisyvyys oli melko iso, noin 10 metriä. Merivesi on edelleen kylmää, 12-13 asteista joten aivan valtavasti ei tee mieli pulikoida, vaikka vesi on kirkasta ja turkoosia. Zeldalaiset ja Tapio kävivät hieman reippailemassa ja kävelemässä lähimmälle majakalle. Illalla oli taas meidän vuoromme olla ruokavastuussa ja kokkasimme kalatorilta ostettuja simpukoita thai-tyyliin. Tapiolla oli aikamoinen työ puhdistaa simpukat, mutta ruoka oli lopulta mainiota. Illalla oli kirkas kuutamo, kuu on huomenna täysi. Illalla piti vielä kuunnella radiosta Jukolan viestiä perinteiden mukaisesti.

Sunnuntai 22.8.2021 Enseada da Barra – Baiona matka 8 Nm, kokonaismatka 2286 Nm

Tästä päivästä alkaen säätiedotus lupaa tänne Espanjan pohjoisosaan lämpimämpiä ja aurinkoisempia säitä ja sää valkenikin kirkkaana. Heikki tuli aamusella käymään veneellämme ja antoi Tapiolle asiantuntevaa opastusta sähköasioissa ja tuuligeneraattoriin yritettiin vielä saada ratkaisua, jota ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt. Iltapäivällä Maria uskalsi käydä uimassa ja peräti hypätä veneen takatasolta mereen. Meillä alkaa Suomeen lähtö lähestyä, joten iltapäivällä nostimme ankkurin ja heiluttelimme Zeldalle hetkeksi heipat. He ovat jo toisella pidemmällä retkellä, ja on ollut todella mukava päästä vaihtamaan kokemuksia heidän kanssaan. Olemme olleet hieman laiskoja meidän kumiveneen pumppaamisen kanssa, joten pääsimme siipeilemään Zeldan hienoon kumppariin. Kiitokset kaikista kyydityksistä ja erityisesti hyvästä seurasta!

Siirryimme kolmen ankkuriyön jälkeen lyhyen siirtymän Baionan satamaan. Valitsimme kahdesta tarjolla olevasta satamasta sattumanvaraisesti Puerto Deportivo de Baionan. Valinta oli epäonnistunut, sillä satamakonttorin mies oli todella töykeä, vessat ja suihkut todella epäsiistit ja pienet. Kirsikkana kakun päällä meillä ei ollut sopivaa adapteria 32 amppeerin sähköpistokkeeseen, että olisimme saaneet veneen maasähköön ankkuriöiden jälkeen. Käväisimme nopeasti kaupassa hakemassa pari puuttuvaa ruoka-ainetta ja laitoimme iltaruuaksi fetapastaa ja painelimme nukkumaan. Seuraavaksi olisi suunnitelmissa vaihtaa maata Portugaliin ja pikkuhiljaa siirtyä Povoa de Varzimiin, jonne jätämme veneen suomenvierailumme ajaksi.