Viikko 8: Yönylipurjehduksia Ranskassa

Maanantai 19.7.2021 satamapäivä Dieppe

Sääennuste ei luvannut juurikaan tuulta, joten päätimme jäädä vielä päiväksi Dieppeen. Tapio oli jo aamulla tikkana ajoissa ylhäällä ja kävi juoksemassa lenkin ennen kuin päivä ehti tulla liian kuumaksi. Myös S/Y Zelda oli jäämässä ja sovittiin, että laitellaan heidän kanssaan ruokaa illalla ja syödään yhdessä. Päivä kului taas venepuuhissa. Kävimme testaamassa, että tankkausautomaatti toimii suomalaisella luottokortilla ja asian varmistuttua puksuttelimme tankkaamaan tankin täyteen dieseliä. Heikkoja tuulia oli edelleen luvassa tuleville päiville, koneajoa olisi luvassa. Olimme jo maksaneet satamapaikkamme ja tankkaamaan lähtiessä pyysimme satamapoikia, että he pitäisivät paikkaamme. Olimme poissa ehkä 20 minuuttia ja olihan sillä välin paikallemme tullut jo toinen vene. Onneksi viereinen paikka oli vapaana ja isompaa ongelmaa asiasta ei tullut. Päivällä kävimme ruokakaupassa ostamassa sovitusti alkupalatarpeet ja viinit yhteiskokkailua varten. Maria oli löytänyt kaupungista sopivan itsepalvelupesulan ja poistui pyykkisäkkien kanssa sinne pesemään pari koneellista pyykkiä. On ihan hupaisaa mennä pesulaan potkulaudalla selässä täysi repullinen likapyykkiä ja pyykkikassi ohjaustangolla. Pesula oli oikein amerikkalaistyylinen, jossa voi istua ja odottaa pyykin valmistumista. Yleensä pyykkiä saattaa pesulareissulla kadota, mutta nyt pyykkiä tuli lisää kahden sukan ja yksien alushousujen verran. Ne päätyivät kuitenkin roskiin. Illalla kuuden aikoihin hipsimme nyyttärieväät mukana kohti laiturin alkupäässä olevaa S/Y Zeldaa. Söimme heidän istumalaatikossaan alkupalaksi tomaatti-mozzarella-basilikasalaattia ja pääruuaksi kalakaupasta hankittua veneen grillissä grillattua kalaa, perunoita ja salaattia, jälkiruuaksi mehukasta melonia. Ilta oli todella mukava! Pääsimme myös tutustumaan Zeldan sisätiloihin ja kuulimme monia mielenkiintoisia purjehdusjuttuja. Kiitos Sherylille ja Hessulle mukavasta illasta!

S/Y Zeldassa viettämässä iltaa iloisissa tunnelmissa

Tiistai 20.7.2021 ja keskiviikko 21.7.2021 Dieppe-Cherbourg matka 99 Nm, kokonaismatka 1508 Nm

Kolmen yön jälkeen satama kuin satama alkaa olla nähty, vaikka kyseessä olisi mukavakin paikka. Tiistaina oli siis kevyestä tuulesta huolimatta aika jatkaa matkaa. Lähdimme aamulla klo 10:00 peilityynelle merelle. Tuulta oli 0-4 m/s. Osan matkaa pääsimme genaakkerilla ja isopurjeella, mutta illalla ennen auringonlaskua tuuli kuoli pois ja moottori pääsi hommiin. Aurinko paistoi ja oli lämmintä, mutta merellä viileä merivesi teki säästä oikein mukavan. Alkumatkasta ja loppumatkasta oli paljon kalaverkkoja tai pyydyksiä, joita jouduimme väistelemään. Nukuimme vuorotellen päiväunet ja kuuntelimme äänikirjaa. Auringonlasku oli upea ja yöllä oli kirkas kuutamo ja tähtitaivas. Maria nukkui ensin ja Tapio aamuyön klo 03 lähtien. Yöllä virta kääntyi vastaiseksi ja tarkoituksella hidastimme menoa, että emme tule pimeään aikaan perille satamaan. Laivoja ei muuten juuri näkynyt, paitsi kalastusaluksia oli liikkeellä yölläkin.

Auringonlasku merellä
Merelläkin voi olla näin sileä vesi

Cherbourgin lähestyessä aamuauringossa näimme ensimmäiset delfiinit. Niitä oli kolme ja ne pysyttelivät kauempana, eivät tulleet veneen keulan vierustalle leikkimään. Cherbourgin satama oli jälleen iso ja tällä kertaa ei vaadittu mitään VHF-yhteyksiä sisäänajoa varten. Yritimme kutsua satamakonttoria VHF:llä, jotta saisimme paikan, mutta he eivät olleet kuulolla, joten valitsimme itse sopivan paikan. Paikkoja oli hyvin vapaana. Köydet olivat kiinni noin klo 11:45. Laiturit ja fasiliteetit olivat viimeisen päälle uudet ja hienot. Olimme tällä legillä tulleet 0-pituuspiirin yli ja myös sen verran etelään, että palmuja alkaa olla muuallakin kuin kukkaruukuissa. Satamakonttori muistutti enemmän turistitoimistoa kuin satamakonttoria.

Cherbourgin valtava satama

Olin lukenut jo sataman nettisivuilta, että heillä on vuokrattavana sähköpyöriä. Sisään kirjauksen yhteydessä kysyimme pyöristä ja heillä oli juuri sopivasti kaksi pyörää vapaana 20 €/kpl/päivä, joten otimme ne vuokralle saman tien. Konsepti oli viimeisen päälle mietitty. Pyörien mukana sai myös kassin, jossa oli kypärä, huomioliivi ja kuminpaikkausaine. Sää oli aurinkoinen, joten päätimme vajaista yöunista huolimatta lähteä heti pyöräilemään. Läksimme rannikkoa pitkin lähteen päin tarkoituksena nähdä hiukan maaseutua pitkään jatkuneiden kaupunkimaisemien jälkeen. Sähköpyörät kulkivat kevyesti ja pyörätiet olivat täälläkin hyvät. Kun aloimme olla kaupungin laitamilla, näimme puistossa ravintolan, johon oli menossa paljon ihmisiä. Meillä oli vielä aamupala syömättä, joten painelimme myös sisään ja saimme pöydän sisältä. Ruokalistalla oli lähinnä creppejä, galetteja ja salaatteja. Päätimme molemmat tilata galettet. Olen ollut siinä uskossa, että galette on pellillä paistettu piirakka, jossa reunat on taiteltu täyttään päälle ja sellaisia odotimme. Pöytään tuli kuitenkin lettu, johon täytteet oli kääritty sisään. Annos oli herkullinen ja iso, hinta-laatusuhde oli taas kunnossa. Lettujen tuhoamisen jälkeen jaksoi taas pistää poljinta toisen eteen ja jatkoimme matkaa. Maisemat olivat tosi kauniita, vuorovesirantoja ja merta, kivisiä taloja ja puutarhoja, pieniä kyliä.

Rantamaisemaa
Tyytyväiset pyöräretkeläiset
Kirkasta on vesi!

Poikkesimme yhdelle hiekkarannalle hiukan kahlailemana. Vesi oli ihanan kirkasta ja viileää. Paikallisia oli myös paljon rannoilla. Osa oli pikkulapioiden ja ämpäreiden kanssa keräilemässä jotain, simpukoita? Osalla oli mukana myös haavit. Tie kääntyi lopulta mutkittelemaan ylös kohoavaa rantaviivaa ja sukelsi viileään metsään ja peltojen keskelle. Päädyimme lopulta pieneen kylään, jossa oli leipomo, jossa kävi kova vilske. Tapio kävi sisällä hakemassa kylmät Coca-Colat ja mansikkaleivoksen, joka jaettiin jälkiruuaksi.

Ranta ja aurinkoa
Pyöräretken päätepisteessä herkullinen mansikkaleivos hymyilyttää

Olimme tulleet jo sen verran pitkälle, että kylän jälkeen oli aika kääntyä takaisin kaupunkiin päin. Matka sujui alamäkeä lasketellessa nopeasti. Yritimme mennä hiukan eri reittiä takaisin. Poikkesimme lopuksi vielä Cherbourgin keskustassa täydentämässä ruokavarastoja. Keskusta ja satama näyttivät oikein sieviltä, mutta pyörällä huomio keskittyi lähinnä väentungoksessa ihmisten väistelyyn. Veneellä käytiin suihkussa ja kokkailtiin vielä pastavuokaa iltaruuaksi. Tyytyväisenä hienosta pyörälenkistä ja upeista maisemista uni maittoi taas.

Torstai 22.7.2021 ja perjantai 23.7.2021 Cherbourg-Roscoff matka 127 Nm, kokonaismatka 1635 Nm

Edessä olisi toinen yön yli purjehdus, koska valitettavasti matkan varrella oleville Kanaalisaarille meno vallitsevissa koronasäädöksissä ei ollut meille mahdollista. Tapio laskeskeli lähtöaikaa tarkasti, koska kovat virtauskohdat Cap de la Hague niemessä ja Alderney Racessa olisi selvitettävä myötävirralla. Köydet irtosivat klo 10:30 aikoihin. Sää oli taas helteinen ja tuulta ei ollut, joten jouduimme taas moottoroimaan alkumatkan. Merellä oli jonkin verran utua, joten eilen pyöräillyn reitin rantamaisemien ihailu ei onnistunut. Ajoitus sen sijaan onnistui ja pääsimme virtauskohdat myötävirralla. Meri oli tyyni ja virtauksen aiheuttamat kuohunnat näkyivät hyvin muuten tyynen meren pinnalla. Moottorointivauhti kiihtyi myötäisen virran ansiosta parhaimmillaan yli 11 solmuun, saimme parhaimmillaan 8 solmun myötävirran.

Virtauksen aiheuttamaa pyörteilyä meren pinnassa

Aika kului blogia kirjoitellessa, lueskellessa ja äänikirjaa kuunnellessa. Taas otimme vuorotellen päiväunet yö purjehdukseen valmistautuen. Kanaalisaarten välissä ihailimme saarten upeita jylhänvihreitä rantakallioita ja kivikkoisia rantoja. Olisi ollut kiva käydä saarilla, ehkä jatkossa sinne vielä päästään. Saarten ympärillä näytti pörräävän lähinnä Iso-Britannialaisia veneitä. Ymmärrettävästi heitä ei ole Ranskassa eikä Euroopassa juurikaan näkynyt. Tuuli alkoi päivän mittaan nousta ja pääsimme nostamaan purjeet klo 17 aikaan. Tuuli oli täysin takaa, joten kokeilimme tällä kertaa goose wing yhdistelmää eli auki spiirattuja genuaa ja kutteria eri puolelle viritettynä, isopurje sai levätä.

Goose wings

Vene kulki näin mukavasti kunnes klo 23 aikaan tuuli kääntyi sen verran sivulle, että viritelmä ei pysynyt vedossa. Täydet kansivalot päälle, puomit pois ja kutteri rullalle. Jatkoimme pelkällä genualla loppumatkan. Pääsimme melko lähelle Roscoffia purjeilla, kunnes tuuli loppui. Yöllä oli vähän sadellut ja oli koleaa. Täydet purjehdusvaatteet ja pitkät kerrastot saa yöksi edelleen pukea päälle. Merivesi on viileää, 12-15 asteista. Roscoffissa on uusi iso huvivenesatama, joka on valmistunut vasta muutamia vuosia sitten. Sataman vieressä on Irlantiin menevien lauttojen lähtöpaikka ja matkustajasatama, joten satamaan sisään ajoa varten piti taas pyytää VHF:llä lupa, vaikka lauttasatamassa näyttikin kovin hiljaiselta. Lupa saatiin ja muutaman tiukan mutkan jälkeen pääsimme kaartamaan hienoon vierassatamaan, jossa oli jo satamamies vastassa kumiveneellä ja neuvoi, mistä välistä voi hakea paikan. Ei muuta kuin vene kiinni aisaan, satamaksun hoito ja otimme reilut päiväunet katkonaisen yön jälkeen. Sen jälkeen aloitettiinkin Marian 40-vuotissyntymäpäiväjuhlallisuudet. Kävimme ensin potkulaudoilla kaupassa hakemassa illaksi ainekset sankarin toivomaa natsoateriaa varten. Matkalla alkoi sataa ja ukkostaa ja vähän kastuimme. Suihkun jälkeen Tapio avasi tietokoneen ja ohjelmassa olikin täydellinen yllätys Marialle, Teamsin välityksellä syntymäpäiväkemut kavereiden kanssa ja shampanja tarjoilu. Oli mukava pitkästä aikaa nähdä kavereiden naamoja ja kuulla kulumisia ja tietysti myös kertoa meidän reissumme etenemisestä ja kuulumisista. Tuija oli myös laatinut upean runon ja sain paljon kirjasuosituksia loppumatkaa varten. Juhlien loputtua tehtiin natsot ja syötiin mahat täyteen. Mahtava, varmasti mieleen jäävä synttäripäivä!

Lauantai 24.7.2021 satamapäivä Roscoff

Huonoa säätä ja epäsopivia tuulia oli luvassa, joten suunnitelmissa on odotella pari päivää sopivampia säitä Roscoffissa. Aamupäivä otettiin rauhallisesti, järjesteltiin venettä ja lueskeltiin. Sää oli edelleen vähän sateinen ja viileä. Iltapäivällä otettiin potkulaudat ja suunnattiin ensin sataman vieressä olevaan puistoon, joka olikin paikallisen kasvitieteellisen yhdistyksen ylläpitämä ja sinne oli pieni pääsymaksu. Puistosta oli hyvät näkymät kallion päältä satamaan ja myös monenlaisia upeita kasveja ja kukkia.

Näkymä kasvitieteellisestä puutarhasta vierasvenesatamaan

Kiertelimme jonkin aikaa niitä ihailemassa ja suuntasimme sitten kohti Roscoffin keskustaa, jossa emme vielä olleet ehtineet käydä. Sinne oli satamasta noin 10 minuutin potkuttelumatka. Kiersimme hiukan ja seurasimme keskustaan GR 34 vaellusreittiä, joka on kokonaisuudessaan yli 2000 km pitkä ja kiertää rantoja pitkin koko Bretagnen Mont-Saint-Michelistä Saint-Nazareen asti. Kylä osoittautuikin todella sieväksi, kuin ruotsalainen idylli mutta ranskalaiseen tyyliin harmaiden kivitalojen ja kukkivien puutarhojen kanssa. Kävimme tähystelemässä maisemia kallion päälle rakennetulta Pyhän Barbaran kappelilta. Kylän vanhassa satamassa oli jokin purjehduskisa käynnissä ja monenlaiset veneet kurvailivat täysin purjein kiertämään satamassa olleita ratamerkkejä.

Kylä, vanha satama ja purjehduskilpailu
Pyhän Barbaran kappeli, jolle lähtevien merenkulkijoiden kannattaa tehdä lipputervehdys. Jäi meiltä tekemättä, toivottavasti siitä ei seuraa ongelmia.

Ihmisiä oli melko paljon liikenteessä ja aallonmurtajalla oli jotkin markkinatkin myyntikojuineen. Olimme päättäneet tänään mennä vielä ulos syömään syntymäpäiväpäivällistä. Suunnitelmissa olisi saada vielä maistella paikallisia mereneläviä. 40 on jo sellainen rajapyykki, että suunnitelmissa oli myös ensimmäistä kertaa elämässä maistaa osteria. Katselimme kävellessämme myös kylän ravintolavalikoimaa ja varasimme pöydän yhdestä rantakadun ravintolasta merelle avautuvalta lasiterassilta. Sinne sitten ravintolan avauduttua menimme. Marialle tilattiin alkuun äyriäislautanen, Tapiolle puolikas hummeria. Jännitys tiivistyi jo siinä vaiheessa, kun tarjoilija toi pöytään erilaisia työkaluja merenherkkujen syöntiä varten. Valikoimaan kuului muun muassa pähkinänsärkijän kaltainen puristin ja pitkän tikun päässä oleva kaksipäinen haarukka. Vähän jännitti, että mitä lautasella mahtaa olla ja kuinka niitä kaikkia välineitä osaa käyttää. Äyriäislautanen olikin varsin eksoottinen kokemus. Lautasella oli ostereita, pieniä ja isoja kierresimpukoita, kuorellisia katkarapuja ja joitain katkaravunkaltaisia isompia rapuja ja kaiken kruununa vielä iso litteä rapu kuoressaan. Kaikki tuotteet olivat varsin au naturel valmistettuja, ilmeisesti keitettyjä ja jäähdytettyjä, ei mitään voita, yrttejä tai valkosipulia makua viemässä. Maistelimme rohkeasti antimia ja kaikki saatiin syötyä. Tapiolle haastavin tuote oli osteri, Marian mielestä isot kierresimpukat olivat hankalia, sitkeitä ja isoja. Ihan jännittävä kokemus! Pääruoka olikin sitten jo helpompi, Marialla kalaa ja Tapiolla kampasimpukoita ja rapuja currykastikkeessa. Jälkiruuaksi Tapio otti suosikkinsa Tarte tatinin ja Maria suklaafondantin, joka osoittautui juustokakuksi. Hyvä oli ateria ja jälleen varmasti jäi mieleen!

Synttärisankari ja äyriäisvati
Tapion puolikas hummeri
Syyttäviä katseita aterian jälkeen

Sunnuntai 25.7.2021 satamapäivä Roscoff

Aamupäivä vietettiin jälleen hiljaiseloa ja tehtiin hiukan venehommia. Maria pääsi taas ajelulle maston huippuun tarkistamaan paikat, kiinnittämään paremmin irronneen tutkajohdon ja korjailemaan windeksiä. Windeksissä oli lähes koko matkan ollut vikana se, että viikset eivät pysyneet paikoillaan vaan pyörivät aallokon mukaisesti minne sattuu. Maria oli jo kerran käynyt maston huipussa ja yrittänyt kiinnittää niitä, mutta ne lähtivät uudelleen pyörimään melkein heti. Tarkastuksessa ilmeni, että tutkan pidikkeestä oli pudonnut kaksi mutteria ja niiden tilalle laitettiin uudet. Muuten masto näytti olevan kunnossa.

Maria mastonhuipussa
Vene ylhäältä nähtynä

Myös ruokavarontoja piti taas täydentää ja läksimme taas keskustaan kauppaan. Nyt olemme tosi monessa paikassa käyneet vain pikkuruisissa kaupoissa, olisi kiva päästä vaihteeksi isompaan markettiin. No, Roscoffin Carrefour oli taas pikkuinen, joten toive ei toteutunut. Maria potkutteli ostosten kanssa takaisin veneelle kaupunkikierroksen kautta ja Tapio jatkoi kaupasta vielä juoksulenkille. Ruuaksi tarjoiltin Chez Anninassa pestokanapastaa ja salaattia.

7 thoughts on “Viikko 8: Yönylipurjehduksia Ranskassa

  1. Ai että, näitä viikottaisia blogeja oikein odottaa! Mahtavaa seurata teidän reissua ”etänä”, ainoa harmi on, että iskee itsellekin hirveä reissukuume..

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: