Maanantai 11.7.2022 Rödhamn – Maarianhamina Länsisatama, matka 8 Nm, kokonaismatka 13 433 Nm
Aamulla herättiin taas herätyskelloon, mutta viimeinen yhteinen aamupala syötiin rauhaksiin ennen kuin köydet irrotettiin ja suunnattiin kohti Maarianhaminan Länsisatamaa. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, tuuli oli melko heikkoa ja se oli tietysti meille täysin vastainen. Otimme kuitenkin kaiken irti neljän hengen miehistöstämme ja kryssimme kapeaa saarten ja luotojen välissä kulkevaa väylää kohti Maarianhaminaa melko pitkälle ja vain aivan loppumatka ajettiin koneella. Olimme niin ajoissa perillä, että satamassa saimme valita paikan vapaasti. Jäimme heti ensimmäiseen laituriin poijupaikalle. Satamamaksujen hoidon, ja vieraiden pakkausoperaation jälkeen kävimme pienellä kävelyllä Maarianhaminan keskustassa. Kapteeni ehti poiketa parturissa leikkaamassa pitkäksi päässeen hiuskuontalonsa, joka oli viimeksi parturoitu Bermudalla. Kaupunkikävelyllä näimme myös nyt valitettavasti ajankohtaisen Venäjän konsulaatin. Siellä oli visusti portti säpissä ja verhot kiinni. Konsulaatin eteen puistoon oli tuotu Ukrainaa kannustavia lippuja. Ehdimme vielä lounaalle ÅSS:n pursiseuran paviljonkiin. Herkullinen lounas, hyvää Stalhagenin olutta. Päiväkin oli upea ja lounas pystyttiin nauttimaan Ravintoran terassilla. Mahat täynnä poikkesimme vielä veneellä hakemassa vieraiden rinkat ja tarkistamassa, että kaikki tavarat oli pakattu mukaan ja läksimme saattamaan vieraita pienen kävelymatkan päähän Ruotsinlaivojen terminaaliin. Matkalla saatiin vielä ihailla museolaiva Pommernia. Huiskutimme laiturilla, kun Maria ja Mikko astelivat lasituubia pitkin laivaan. Mukavaa oli taas purjehtia yhdessä! Toivottavasti jo monta kesää jatkunut perinteemme jatkuu yhä tulevaisuudessa!

Kun vieraat oli saatu turvallisesti saateltua laivaan, läksimme ruokakauppaan täydentämään varastoja. Ai että oli mukavaa pitkästä aikaa saada suomalaisia tuotteita. Oltermannia ja Oivariinia oli ollut erityisen ikävä maailmalla. Kauppahommien jälkeen Tapio lähti käymään lenkillä, Maria jäi veneelle tekemään kirjallisia töitä. Sitten lähdettiin saunomaan Länsisataman hyviin saunoihin. Tapio nautti löylyistä miesten puolella pitkän kaavan mukaan. Tapion ollessa vielä saunassa, Näsijärven purjehdusseurasta tutut Kuloset kävivät tervehtimässä ja vaihdoimme kuulumisia. Olimme nähneet heidän Hallberg-Rassynsä etäämmällä laiturissa, mutta kun päivällä kävimme vilkaisemassa venettä, siellä näytti niin hiljaiselta, että olimme kuvitelleet heidän lähteneen laivalla käymään kotona Tampereella. Kun Tapio sai vihdoin saunasta kyllikseen, läksimme poikkeamaan heillä veneellä. Heidän miehistöönsä kuuluu Timon ja Helin lisäksi kaksi koiraa, joten jutustelun lomassa saimme pitkästä aikaa pörröterapiaa. Kun kuu nousi ja taivas alkoi sinertää, hipsimme takaisin Anninalle nukkumaan.

Tiistai 12.7.2022 Maarianhamina Länsisatama – Husö, matka 41 Nm, kokonaismatka 13 474 Nm
Aikomus on olla kotisatamassa perjantaina 15.7, joten aamulla noustiin reippaina. Tosin aamupalaan ja lähtövalmisteluihin vierähti taas tovi, köydet irrotettiin puolenpäivän aikoihin. Ensimminen pysäkki oli huoltolaiturissa, jossa pysähdyttiin tyhjentämässä septitankki. Loppumatka kotisatamaan onkin sitten tuttuja väyliä pitkin. Tuuli oli pohjoisesta, joten ensin ajettiin lenssiä ja kun Ahvenanmaan kärki oli kierretty, luovittiin Teilin yli. Degerbyn kapeikot ajettiin koneella ja pidettiin erityisen tarkkaa huolta, että ei näin loppumatkasta ajeta kiville (Degerbyn lähistöllä pari tuttuamme on ajanut kiville). Tämän jälkeen päästiin ajamaan sivutuulessa kohti Sottungaa. Sottungan vierasvenesatama oli tupaten täynnä. Jatkoimme siis matkaa ja lopulta katsoimme, että Husön eteläpuolella saarten välissä voisi olla sopiva ankkuripaikka. Puikahdimme saarten väliin ja löysimme mieleisemme paikan Merikarhutukikohdan lähistöltä. Toinenkin vene oli päätynyt samaan paikkaan. Laskimme ankkurin jo hyvällä rutiinilla ja suomalaisessa kunnon savipohjassa pito on taattu. Tunnelma alkaa nyt vieraiden lähdettyä olla jo vähän haikea. Upea reissu alkaa olla ohi ja paluu arkeen edessä. Tuntuu siltä, että viimeiset yöt haluamme olla omassa rauhassa ja fiilistellä kotiinpaluuta ja mennyttä vuotta. Sitä suunnitelmaa toteutettiin tämäkin ilta.

Keskiviikko 13.7.2022 Husö – Jungfruskär, matka 12 Nm, kokonaismatka 13 486 Nm
Nukuimme aamulla pitkään ja meriaamiainen nautittiin peilityynellä merellä jänisten tehdessä työtä veneen liikuttamiseksi. Matkalla kohtasimme menomatkalla Visbyn laiturilla kohtaamamme suomalaispariskunnan. He olivat seuranneet aktiivisesti blogiamme ja toivottivat meidät tervetulleeksi Suomeen. Viimeiseksi yöksi päätimme mennä ankkuriin Jungfruskärin edustalle. Yöksi oli luvattu, että tuuli nousee, joten haimme ankkuripaikan riittävän kaukaa muista veneistä. Ilta vietettiin taas fiilistellen. Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Torstai 14.7.2022 Jungfruskär – Stormälö, matka 34 Nm, kokonaismatka 13 520 Nm
Viivasta tuli ympyrä, kun retken viimeinen legi tehtiin erittäin puuskaisessa länsituulessa. Koko matka ajettiin pelkällä 2. reivatulla isopurjeella ja se oli aivan riittävästi purjetta. Parhaat puuskat kävivät 38 solmussa ennen sadepilvien tuloa. Reipas viimeinen legi! Oma venepaikkamme löytyi pienen muistelun jälkeen ja oli tyhjänä, kuten oli sovittu. Rantautuminen paalujen väliin sujui hyvin, vaikka edellisestä kerrasta oli tovi vierähtänyt.

Perillä kotisatamassa olimme kello 15 aikoihin. Marian kummityttö Hanna sisarensa ja isänsä kanssa kävi poikkeamassa veneellä heti saapumisemme jälkeen ja saimme kertoa heille tuoreet tunnelmat kotiinpaluusta. Heidän kanssaan vietetyn herkkuhetken jälkeen meillä alkoi reissun ikävin osuus; tavaroiden pakkaus, veneen siivous ja valmistautuminen huomiseen kotiinlähtöön. Tapio oli sopinut, että ystävämme Marko tulisi hakemaan meitä seuraavana aamupäivänä. Sitten alkaisi hulina, muutto takaisin tyhjänä olevaan asuntoomme, kaikkien arkisten asioiden hoito, jotta paluu töihin onnistuisi suunnitellusti 1.8. Suunnitelmissa on syksyn mittaan tehdä Saaristomerelle viikonloppupurjehduksia, kunhan kesälomakausi loppuu ja satamat hiukan rauhoittuvat. Meille on myös tulossa uusi perheenjäsen, kun menemme viikon kuluttua noutamaan uuden laivakissan, joka on päätetty nimetä Jari Litmanen II:ksi.
