Viikko 21, Kutsumaton vieras veneessä La Gomeralla

Maanantai 18.10.2021 Playa de Santiago – San Sebastián matka 6.7 Nm, kokonaismatka 3472.1 Nm

Yö ankkuripaikassa oli taas svellinen, koska ei tuullut ja vene kääntyi virran mukana ottamaan vastaan aallot perästä ja sivulta. Vaihdoimme jo illalla suosiolla nukkumaan keulapiikkiin vasta toista kertaa matkan aikana, koska aallot löivät perään ja takakajuuttaan kuului siitä kova loiskiminen. Saimme kohtalaisesti nukuttua. Aamulla oli selvää, että haluamme satamaan seuraavaksi yöksi ja Tapio alkoi heti aamusta alkaen toden teolla pommittaa Marina La Gomeraa puhelinsoitoilla satamapaikan saamiseksi. Heti aamusta toimistosta vastasi kerran joku puhelimeen, joka otti jälleen kerran veneemme tiedot ylös ja käski soittaa uudelleen klo 11:30 jälkeen, jolloin hän tietäisi, onko veneitä lähtenyt ja paikkoja tarjolla. No 11:30 aloitimme uuden puhelinrumban. Tapio soitti varmaan 30 kertaa ja aina tuli sama espanjankielinen nauhoite, jonka mukaan olemme nyt kiireisiä, soita myöhemmin uudestaan. Lopulta joku ehti vastata puhelimeen ja otti taas kerran veneen tiedot ylös. Saimme lopulta lupauksen, että voisimme jo samana päivänä tulla satamaan. Meille ei kuulemma olisi tarjolla kuin suuremmalle veneelle tarkoitettu paikka, josta joutuisimme maksamaan sen vuoksi kalliimman hinnan. Aivan sama, kunhan vain pääsemme satamaan, että saamme autopilottityöt käyntiin, svellittömät unet ja pääsemme taas kunnon kauppaan.

Nostimme ankkurin 12:30 aikoihin. Ankkurin niveleen oli jo ehtinyt pesiytyä uusi asukas, punainen meritähti. Tapio ehti hetken miettiä, miten otus huijataan pois uudesta kodistaan, mutta sitten se ymmärsi oman parhaansa ja pudottautui takaisin mereen. Moottoroimme tyynessä helteisessä kelissä vajaan 7 Nm matkan satamaan. Satamaa lähestyessä kutsuimme VHF:llä Port Controllia ohjeiden mukaan luvan saamiseksi satamaan tuloa varten, koska useita yhteysaluksia käy kyseisessä satamassa. Kukaan ei kuitenkaan vastannut, mutta laivojakaan ei näkynyt, joten ajoimme sisään ja kutsuimme vuorostaan Marinaa. No sieltä joku sentään vastasi ja kyseli taas, onko meillä varausta ja loput tulikin espanjaksi ja jäi hämärän peittoon. Ajoimme merkattua väylää pitkin sisään sataman kapeasta aallonmurtajan aukosta ja hetken tähyiltyämme näimme Marineron, joka viittoili meille reittiä laitureiden väliin. Sinnepä ajoimme ja saimme paikan ison kalastusveneen ja puolalaisen purjeveneen välistä. Paikka ei todellakaan ollut mikään iso leveyden puolesta, vaan saimme juuri ja juuri mahdutettua lepuuttajat veneen molemmille puolelle. Marinero opasti, että toimisto on jo kiinni (kello ei ollut vielä edes kahta), mutta voisimme nopeasti mennä toimistoon ja saada kulkukortit vessaan ja satamaportteja varten ja tehdä varsinaisen sisään kirjauksen vasta huomenna. Niinpä heti kun saimme köydet kiinni, suuntasimme pika pikaa etsimään toimistoa. Toimisto löytyi, mutta ovi oli lukossa. Soitimme ovikelloa ja pääsimme sisään ja saimme avainkortit. Toimistossa oli vielä paikalla 3 henkilöä pöytiensä ääressä, mutta sisään kirjaus piti tulla hoitamaan huomenna.

Venehommat ovat siinä mielessä mukavia, että asennuskohteiden ympäriltä löytyy hyvin työskentelytilaa.

Ilmeni, että saamamme laituripaikka oli sama, jolta Zelda poistui lauantaina. Satamassa oli muutenkin kyllä nähtävissä paljon muitakin tyhjiä paikkoja. Ihmeellistä toimintaa. No olemme onnellisia, että saimme paikan Tapion sinnikkyyden ansiosta. Satama on oikein mukavan näköinen, myös pesula löytyy, joten pääsemme vihdoin selättämään pyykkivuoren. Päivä oli pitkästä aikaa helteinen, liian kuumaa aloittaa vielä kunnostusprojekteja. Suuntasimme siis viereiselle rannalle heti kun olimme saaneet veneen laiturikuntoon. Kävimme uimassa virvoittavassa meressä ja syömässä kevyeksi lounaaksi katkarapuja valkosipuliöljyssä ja pimientos padron rantakuppilassa. Sitten suuntasimme ruokakauppaan. Ensin kävimme Sparissa, jossa oli pitkästä aikaa parhaat valikoimat. Lihatiskikin löytyi, mutta jauhelihaa he eivät jauhaneet. Olimme päättäneet tehdä illalla 3000 Nm ylitystä juhlistavat natsot, koska löysimme Sparista tulista salsaa, jota ei etsimisestä huolimatta ollut löytynyt aiemmin, joten jauhelihan saamiseksi suuntasimme vielä toiseen ruokakauppaan ja Tapio lähti jauhelihan metsästykseen. Tapio sai samalla idean omasta tosi-TV-formaatista, jossa kierrellään maailmaa ja ostellaan eri paikoista jauhelihaa lihatiskiltä ilman yhteistä kieltä. No en usko, että rahoitusta liikenisi moiselle ohjelmalle. Jauhelihaa kuitenkin saatiin ja suuntasimme takaisin veneelle.

Ostosten purun jälkeen aloitimme hommat. Tapio tyhjensi alkajaisiksi taka- ja sivuboksit tavarasta kannelle ja tarkisti, että työyksikön vian taustalla ei pitäisi olla mikään ongelma sähköliitoksissa. Olimme kesäkuussa muun autopilotin uusimisen yhteydessä hankkineet jo valmiiksi varalle myös uuden työyksikön, joka sisältyi SVB:ltä silloin tilattuun pakettiin. Kiitos tästä kuuluu Pasilalle, että tilasimme oikeanlaisen paketin ja olemme lähettäneet lämpimiä ajatuksia Paraisten Venekeskuksen suuntaan. Nyt meillä oli varaosa valmiina ja uskomatonta, se oli täysin samanlainen kuin vanha työyksikkö, vaikka välissä on parikymmentä vuotta aikaa kulunut. Tapio irrotti vanhan työyksikön ja uuden liittäminen vanhan tilalle sujui yllättävän helposti. Vanhasta työyksiköstä kuuluu kyllä melko kova ääni, joten vika on todennäköisesti siinä. Kaikki kalibroinnit sujuivat ongelmitta vaihdon jälkeen. Työ saatiin etenemään odotettua nopeammin ja illan pimentyessä pääsimme suihkuun ja teimme natsot ja avasimme punaviinipullon hyvin edenneen urakan kunniaksi. Huomiselle jäi enää johtojen piilotus. Yöunet maistuivat paikallaan olevassa veneessä, vaikkakin yölämpötilatkin alkavat olla korkeita. Veneen sisälämpömittari näytti yöllä puoli kuudelta +27.1 astetta, johan Mariakin tarkeni ilman peittoa.

Se oli oikeasti tunninhomma!

Tiistai 19.10.2021 satamapäivä San Sebastián (La Gomera)

Aamulla heräsimme jo kahdeksan jälkeen. Tapio suuntasi heti tekemään sisäänkirjautumisen satamaan. Samaan aikaan toimistossa oli kirjautumassa sisään myös joku, joka ilmoitti soittaneen ja mailanneensa satamaan monta kertaa, mutta koska kukaan ei ollut vastannut, he olivat vain eilen illalla tulleet ja menneet vapaalle paikalle. He saivat jäädä ja heiltäkin kysyttiin, montako yötä he haluavat satamassa olla. Taidamme tietää, miten toimimme seuraavan kerran, kun haluamme tänne. Tapio sai samalla reissulla sovittua meille huomiseksi auton vuokralle. Maria puolestaan suuntasi heti pyykkituvalle ja täytti kaikki tarjolla olevat kolme pesukonetta. pyykkäys maksoi 3,50 €/kone ja kuivaus 3 €/kone ja puhdasta ja kuivaa tuli.

Täälläkin on muuten satamakissa, harmaaraidallinen seurallinen hyvävointinen kisuliini. Aamupalan jälkeen jatkoimme venehommia. Tapio piilotti autopilotin työyksikön johdot ja kun lokerot olivat tyhjät, työn alle otettiin myös etsintävaloa varten tarvittava pistoke istumalaatikkoon. Samalla paljastui syy, miksi viime päivinä painevesipumppu on harvakseltaan käynyt, vaikka emme laske vettä. Lämminvesivaraajan kylmävesiputken liitokseen oli tullut pieni vuoto. Tapio viettikin sitten vuodon parissa sivulokerossa rattoisasti useamman tunnin, ennen kuin siitä saatiin väliaikaisratkaisulla taas tiivis. Samalla putsattiin pilssipumppujen suodattimet ja tulipahan sivuvaraston alin lokero huuhdeltua ja puhdistettua. Säästimme vielä vanhan työyksikön, jos sen saisi vielä korjattua. Päivä oli taas helteinen ja illan vähän viilennyttyä menimme vielä rannalle. Hankimme aiemmin Karibialle ranta-aktiviteetiksi Spikeball-pelin, jossa lyödään kädellä pehmeää palloa pyöreään trampoliinina toimivaan verkkoon, josta pallo pomppaa kaverin lyötäväksi. Peliä pitäisi pelata neljällä, mutta teimme kuivaharjoittelua. Meinasimme myös käydä uimassa, mutta laskuveden aikana uimaportailla kipittävät ravut karkottivat meidät suoraan suihkuun. Ruuaksi taisimme tehdä taas fetapastaa, mutta kun se on niin hyvää.

Satamarontti

Keskiviikko 20.10.2021 Satamapäivä San Sebastián

Olimme aamulla autovuokraamon auetessa klo 9 ovella odottamassa virkailijan töihin tuloa. Tällä kertaa saimme ajeltavaksi pikkuisen Kia Picanton. Olimme katselleet, mitä kohteita La Gomeralta vielä olisi näkemättä ja ajelimme ensin läheisen vuoren päälle, josta piti mennä lyhyt kävelyreitti kallion päälle, jossa piti olla Jeesus-patsas ja näkymät satamaan. Alueelle kuitenkin rakennettiin kylttien mukaan ravintolaa ja reitillä oli miehiä töissä, joten emme päässeet katsomaan näköaloja. Jatkoimme sen sijana matkaa saaren pohjoispuolelle kohti Hermiguan kylää, jossa oli rehevää ja paljon maanviljelystä mm. banaaniviljelmiä.

Maria tähystelemässä Teiden suuntaan.

Ajoimme alkuun korkealle kukkulalle tehdylle näköalapaikalle, jossa oli samantyyppinen lasilattiainen näköalatasanne jyrkänteen päällä, jossa olimme käyneet Madeiralla. Matkalla oli myös upean näköiset punaiset kalliojyrkänteet. Kävimme ihailemassa maisemia. Tässä nähtävyydessä olikin kaikkein tiukimmat koronamääräykset pitkiin aikoihin. Ovella oli nainen, joka vahti haukkana, että sisään ei päässyt kahta henkeä enempää ja että kaikki ottivat käsidesiä ja kirjoittivat nimensä ja puhelinnumeronsa ylös lapulle. Maisema oli kyllä oikein komea ja lattialasikin vähän kirkkaampaa kuin Madeiralla.

Maria vuorostaan tyhjän päällä

Jatkoimme näköalojen ihailun jälkeen matkaa takaisin alas ja pysähdyimme varhaiselle lounaalle tienvarressa olevaan auki olevaan ravintolaan. Ravintolassa oli tarjoilemassa ja kokkaamassa hauska nainen. Hän valitteli, että ruokalista oli vain espanjaksi ja selitti kaikki ruokalajit muutamilla sanoilla tai ääni ja elekielellä. Muun muassa vuohi oli määkivä ääni ja sormet sarvina pään päällä. Tapio söi pihvin, Maria kanaa. Ruoka oli oikein hyvää, vaikka paikka ei ulospäin näyttänyt miltään gourmet-ihmeeltä. Ruuan jälkeen ajelimme Hermiguaan ja läksimme sulattelemana ruokaa rinnekävelylle 7 km lenkille, jossa vierähtikin sitten runsaiden korkeuserojen vuoksi tovi jos toinenkin, mutta saatiin lenkki kierrettyä hitaasti mutta varmasti. Harkitsimme taas uintia läheisellä rannalla, mutta jätimme sen lopulta väliin ja suuntasimme kylän Spariin ostamaan kylmät limut, mehujäät ja veneelle vesi- ja limutäydennystä.

Montaa askelta ei otettu tasaisella maaperällä

Auton palauttamisaika alkoi kutitella, joten ajelimme lyhyempää reittiä takaisin San Sebastianiin, tiputimme auton avaimet palautuslaatikkoon ja raahasimme painavat kauppakassit veneelle. Suihkuun, ruokaa, nukkumaan. Suunnitelmia tuli muuttamaan kuitenkin -IIK! – se kauan pelätty ensimmäinen torakka. Kyseinen yksilö tepasteli tyynen rauhallisesti vessan kaapin oven yläpuolella, kun Tapio oli menossa ottamaan hammasharjoja vessan kaapista. Se oli vieläpä iso, noin 3 cm pitkä. Onnistuimme kuitenkin pysymään rauhallisina. Tapio valaisi sitä otsalampulla ja Maria pyydysti sen talouspaperin sisään, jossa se pääsi autuaammille torakointimaille ja maalliset jäännökset piti toimittaa maihin roskikseen. Pidimme debriefingiä tilanteen jälkeen ja tulimme siihen tulokseen, että kyseinen yksilö on todennäköisesti tullut monta päivää auki olleesta vessan ikkunaluukusta sisään. Jos se olisi ollut veneen omaa tuotantoa, luulisi, että olisimme aiemmin jo nähneet pienempiä yksilöitä. Päätimme olla vielä laittamatta boorihapposyöttejä ja seurata tilannetta.

Maailman täydellisin ilmasto löytyy tutkimusten perusteella tästä laaksosta.

Torstai 21.10.2021 Satamapäivä San Sebastián

Olimme alun perin ajatelleet viipyä San Sebastiánissa perjantaihin asti ja olimme yrittäneet saada tästä eteenpäin satamapaikkaa Teneriffalta tai Gran Canarialta. Useista kyselyistä huolimatta emme ole kuitenkaan saaneet muuta paikkaa kuin vasta 29.10 alkaen Gran Canarialle Pasito Blancon satamaan. Kaikki satamat tuntuvat olevan täynnä. Varmaan tulossa oleva ARC täyttää osaltaan satamia. Päätimme jäädä San Sebastianiin vielä hiukan pidemmäksi aikaa, maanantaihin 25.10 asti. Tapio lähti siis aamusta taas satamakonttoriin maksamaan lisäpäivistä. Teimme pääasiassa venehommia. Tapio laittoi kolmannen reivin isopurjeeseen ja purki puomin pään, jotta reiviköydet kulkisivat jatkossa paremmin. Huolsimme myös toisen isoista genuan vinsseistä. Toisen vissin huolto saa vielä odottaa, koska kantta kiinni pitävät ruuvien kannat olivat parhaat päivänsä nähneet.

Vinssi avattuna

Iltapäivällä osallistuimme ARC:n virtual check-in-tapaamiseen videopuhelun välityksellä. Iltapäivällä myös painevesipumppu alkoi taas itsekseen käydä viitaten uuteen vuotoon. Ei muuta kuin istumalaatikon sivulokero taas tyhjäksi ja aiempi vuotokohta esiin. Sieltähän se taas tuli lämminvesivaraajan kylmävesiputken liitoksesta. Tapio otti vuotavan kohdan irti ja huomasimme, että metallipäätteiden välisessä lyhyessä letkunpätkässä oli halkeama, josta vesi tuli. Se oli ollut todennäköisesti syynä vuotoon jo edellisellä kerralla, mutta emme huomanneet sitä silloin. Kello oli jo niin paljon, että asialle ei ollut kauheasti enää tehtävissä samana päivänä, huomenna olisi edessä tutustuminen kaupungin rautakauppoihin.

Syyllinen vuotoon

Perjantai 22.10.2021 satamapäivä San Sebastián

Aamupalan jälkeen kysyimme naapurin kalaveneessä puuhailevalta mieheltä suositusta parhaasta rautakaupasta ja läksimme kävelemään sinne. Sopivaa osaa ei valitettavasti löytynyt ja jouduimme vierailemaan useammassa muussakin rautakaupassa. Kaukaisin oli kahden kilometrin kävelyn päässä pitkin saaren vilkkaimman tien laitaa. Saimme kuitenkin hyvän kokoelman kaikenlaisia putkitarvikkeita haalittua ja Tapio vietti taas hyvän tovin takalaatikossa putkiasioita miettien. Lopullista ratkaisua ei kuitenkaan saatu vielä aikaan. Olimme jo aiemmin päättäneet mennä illalla ulos syömään S/Y Zeldan suosittelemaan ravintolaan, joten keskeytimme hommat sopivasti ja suuntasimme suihkun kautta ravintolaan. Nälkä oli melkoinen, joten tilasimme alkuruuaksi jaettavaksi katkaravut La Gomeran perinteisessä juustokastikkeessa ja friteeratut juustopallot tomaattikastikkeen kanssa. Pääruuaksi Tapio otti tonnikalaa ja Maria mustekalan lonkeroa bataatin kanssa. Palanpainikkeeksi tarjoilija suositteli paikallista valkoviiniä, joten pitihän sitä kokeilla. Ehdottomasti käymisen arvoinen ravintola.

Korjaus. Asiaan palataan vielä putkikitin ja hamppulangan kanssa.

Lauantai 23.10.2021 Satamapäivä San Sebastián

Aamulla jatkuivat putkityöt. Tapio ehti jo tulla hyvin tutuksi rautakaupassa, koska visiittejä sinne kertyi yhteensä viisi. Nyt on tarvikkeita myös vastaisuuden varalle. Usean yrityksen kautta vuotavaan kohtaan löytyi riittävän pitävä ratkaisu. Maria siivosi sillä välin vielä takakajuutan lattiasta kattoon ja poisti uudella aineella takakajuutan patjan reunaan tulleet homepilkut sekä pesi vielä yhden koneellisen lakanapyykkiä. Siinäpä se päivä sitten pitkälti menikin ja iltaruuaksi laitettiin pitkästä aikaa kipparin toiveesta jauhelihakastiketta ja perunoita kera salaatin.

Satamassa oli kattava valikoima jenkkityylisiä uisteluveneitä.

Sunnuntai 24.10.2021 Satamapäivä San Sebastian

Olemme edelleen yrittäneet hankkia satamapaikkaa, mutta vesiperä on vedetty jo niin monta kertaa, että luultavasti olemme ensi viikon ankkurilahdissa. No ihan hyvä niin. Sunnuntaina oli tarkoitus myös pitää vähän vapaata venehommista. Ensin kuitenkin vielä oli ohjelmassa kannen pesu ja vessan siivous lattiasta kattoon. Iltapäivällä läksimme kävelemään La Gomeran itäpäässä sijaitsevalle majakalle, johon oli satamasta parisen kilometriä matkaa. Ensin piti tietysti kävellä laaksosta ylös, mutta muuten kävely oli helppoa tasamaata. Matkalla näimme myös paikallisen hautausmaan ja kävimme vähän siellä vilkaisemassa paikkoja.

Paikallinen hautuumaa

Itse majakassa ei ollut juurikaan nähtävää mutta La Gomeran ja Teneriffan saarten välissä olevalla merellä näkyi hyvin acceleration zone ja sen aiheuttama merenkäynti, johon pitää varautua, kun huomenna lähdemme satamasta. Illalla kävimme hakemassa veneelle pitsat ja vietimme rauhallista koti-iltaa veneellä.

Satama

2 thoughts on “Viikko 21, Kutsumaton vieras veneessä La Gomeralla

  1. Pieniä korjaushommia on riittänyt? Mutta Tapio tuntuu olevan varsinainen purjeveneisiin erikoistunut putki-, sähkö- yms mies. Teidän posteja lukiessa saa hyvän matkaoppaan eri Kanarian saarten paikkoihin, ravintoloihin, ruokiin ym.

    ke 27. lokak. 2021 klo 0.28 S/Y Anninan Karibian kierros 2021-2022 kirjoitti:

    > Tapio posted: ” Maanantai 18.10.2021 Playa de Santiago – San Sebastián > matka 6.7 Nm, kokonaismatka 3472.1 Nm Yö ankkuripaikassa oli taas > svellinen, koska ei tuullut ja vene kääntyi virran mukana ottamaan vastaan > aallot perästä ja sivulta. Vaihdoimme jo illalla su” >

    Like

    1. Joo, onneksi korjaushommat ovat kumminkin pysyneet suht pieninä. Esimerkiksi noiden Putkiliitosten kanssa en ole kauheasti viettänyt aikaa, mutta kun ongelmaa tarpeeksi kauan tuijottaa, niin yleensä se alkaa ratkeamaan.

      Suosikki näistä Atlantin saarista tähän mennessä on ollut Madeira.

      Like

Leave a Reply to Matti Toivonen Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: